Rakastan tälläisiä päiviä, jolloin ensin ollaan järkeviä ja sitten voi tehdä mitä haluaa. Olen kuunnellut tänään Linnan Täällä pohjantähden alla trilogian toista osaa, kulkenut yöpuvussa, syönyt hillovoileipiä, juonut teetä, suunnitellut bileitä, neulonut ja sopinut spontaanisti hakevani yhden parhaista ystävistäni parin sadan kilsan päästä lentokentältä kun hän vihdoin kotiutuu kesäpummi-matkaltaan. Raidalliset sukat valmistivat eilen 7-veikasta Savonserkulle. Menekki oli 100 g. Muori oli tehnyt noista jo lapaset, mutta silti lankaa riittää. Lupasin neuloa vielä toiset villasukat jäljelle jääneestä langasta.

 

 

 Antoine De Saint-Exupéryn kirja Pikku prinssi on suosikkini. Sieltä myös löytyi hyvin oloani kuvaava kohta.

 

" ...pikku prinssi vastasi, mutta minulla ei ole paljon aikaa. Minun täytyy löytää ystäviä ja oppia tuntemaan paljon asioita."

"Et voi tuntea muuta kuin sen, minkä itse on kesyttänyt, kettu sanoi. Ihmisillä ei ole enää aikaa tuntea mitään. He ostavat kaupoista valmiiksi tehtyjä tavaroita. Mutta kun kaupoissa ei myydä ystäviä, niin ei ihmisillä enää niitä ole. Kesytä minut, jos kerran haluat ystävän!"

 

-Nna