Paluu arkeen on ollut rankka. Joka päivä töiden jälkeen on tuntunut siltä, mitä pitääkö sinne mennä vielä huomennakin. Onneksi minulla on perjantai vapaa ennen loppurutistusta. Kouluun paluukaan ei tunnu hyvältä. Katsoin tulevaa ohjelmaamme, ja se vaikutti mielenkiintoiselta. Silti ajatus pitkien raporttien tekemisestä ja luennoista ilman kaveria tuntuu kurjalta.

Eilen illalla tuli himo ompeluun. Tein Puutyötytölle hieman elastisesta satiinisidoksisesta puuvillasta noppapusseja, kerta olin joskus mennyt lupaamaan. Oikealla takana oleva pussi on tehty suunnilleen omani, eli etummaisen kaltaiseksi. Kangas oli kuitenkin niin jäykkää, ettei suuta saa täysin kiinni. En testannut noppien pysyvyttä siellä, joten tein varmuuden vuoksi vielä toisen. Siihen ompelin solmimisnarun sivusaumaan kiinni, jolloin sen saa hyvin tiukasti ympärille. Ukkkonen tilasi vasemmanpuoleisen kaltaisia pusseja isompana larp-käyttöön. Pitäisi kuulema saada vyölle kiinnitettyä ja voisi olla kahta väriä. Kaapista löytyy hirven nahkaa ja villaa, jospa niistä yrittää saada aikaiseksi. Jos oikein rikkaaksi aikoo heittäytyä, voisi vuorin ommella punaisesta viskoosista.



Nyt tekisi mieli ommella jotain suurempaa. Kaapissa olisi aivan ihanaa vihreäruudullista villakangasta, josta haluaisin tehdä kevyen talvitakin. Pelkään vain pilaavani kankaan. Jos olisi oikein viitseliäs, voisi tehdä testiversion toisesta kankaasta, jonka voisi ottaa sitten syyskäyttöön. Myös hyvän kaavan puutttuminen hidastaa hommaa.

-Nna