Nyt on juhlat juhlittu ja pikku hiljaa toivuttu. Tämä postaus tulee sisältämään vain juttua ja kuvia niistä. Idin ja minun yhteinen homma oli tehdä juhliin täytekakku. Äiti teki meille valmiiksi pohjan, kuuden munan sienikakun. Täytteen valitseminen oli hieman hankalaa, mutta hommaa helpotti se, että olimme jo aiemmin päättäneet laittaa päälle vattuja. Idillä oli mitä erikoisempia ehdotuksia, mutta päädyimme lopulta ihan tälläiseen perinteiseen ratkaisuun. Laitoimme alempaan kerrokseen vadelmarahkaa ja toiseen vadelmamoussea. Molempien seassa oli liivatetta, jonka tarkoituksena oli pitää kakku kasassa. Äidin vinkistä kokosimme kakun samaan vuokaan, missä se oli leivottukkin. Näin se sai kauniin muodon hyytyessään. Samalla laitoimme vatut ja kiilteen valmiiksi. Juhlapäiväksi jäi vain kerman pursottaminen. Kakusta tuli todella hyvää. Se oli raikasta ja juuri sopivan makeaa. Me tykkäämme kuivemmista kakuista, joten jätimme kostutuksen pois. Jos olisi kostean kakun ystävä, sen olisi voinut tähän vielä tehdä.



Mummo tiesi juhlista etukäteen, mutta sisarusten tulon saimme pidettyä viimeiseen asti salaisuutena. Minusta oli hauska katsoa ikkunasta Mummon ilmettä, kun hän näki pihassa olevat autot ja tajusi ihmisiä olevan enemmän kuin alunperin piti.

Aluksi nostimme maljat ja joimme kakkukahvit. "Virallisuuksien" jälkeen kävimme tutkailemassa asioita ja paikkoja jotka olivat olleet lapsena tärkeitä. Yksi hienoista asioista oli tämä suuri muurahaispesä.



Muurahaisten herääminen on varma kevään merkki. Pesässä oltiinkin jo työn touhussa.



Idin halusi ottaa kurkistuskuvia, ja minä olin tietenkin heti juonessa mukana. Idi yritti saada minut tunkioon seisomaan, mutta joutuikin sinne itse.



Äiti huuteli varoituksia, etten vain tippuisi ajosillan toiselta laidalta alas.



Itse menin kurkistelemaan koppelin taakse. Ulkohuussi ei kuulema ollut tarpeeksi edustavassa kunnossa.



Ja vielä yhdessä kurkistellen...



Lopuksi oli hyvä kirmailla pellolla.



Illalla näimme vielä yhden varman kevään merkin. Kuumailmapallot olivat saapuneet.



Yhteenvedon omaisesti voin todeta, että juhlat olivat kaikin puolin onnistuneet. Seurustelimme vieraiden kanssa, pelasimme avistaa ja puuhailimme apuna. Illalla paistettiin makkaraa ja syötiin salaattia. Lauluvihoista tapailimme sanoja, ja yritimme muistaa muutakin kuin kertosäkeet.

-Nna