Nyt olen kotiutunut ja odotan töihin lähtöä. Retki kotikylään oli oikein rentouttava. Aamulla nukuin pitkään ja heräilin rauhassa. Kävin kylvyssä ja sen jälkeen menin tutkimaan vanhoja lp-levyjä. Löysinkin sieltä Leevi and the Leavingsin levyn Unelmmia ja toiveita. Sitä sitten siinä popittelin samalla kun korjasin sängyn pois. Mielestäni musiikki kuulosti lp:ltä kuunneltuna paljon paremmalta, vai liekö tunne tullut fiilistelystä.

Puolen päivän jälkeen lähdin ystäväni luokse käymään. Istuimme Tin kanssa heidän terassilla ja nautiskelimme auringosta. Samalla sain kuulla tarinoita ja juoruja Hampurista. Ti kuvasi, että elämä kulkee siellä kuin pikakelauksella. Melkein kaikki ovat tulleet sinne ajatuksella, että ovat korkeintaan vuoden aupairina, vaihdossa tai merimieskirkolla töissä. Ja sen vuoden aikana pitää hankkia kokemuksia joita voi sitten myöhemmin muistella.

Kotikylässämme elämä puolestaan on kuin pysähdyksissä. Tuntui siltä, kuin välissä ei mitään talvea olisi ollutkaan. Viime kesänä istuimme samaisessa paikassa miettimässä tulevaisuutta. Ti oli lähdössä aupairiksi ja minä aloittamassa opiskelua täysin uudella alalla. Muutoksen huomaa oikeastaan vain siitä, että kylä laajenee. Koulua on jouduttu suurentamaan ja omakotitaloja postimerkin kokoisella tontilla syntyy kuin sieniä sateella. Tulee sellaisia uusitalolähiöitä. Samoin ihmiset jotka ovat mielessä jääneet alle kouluikäisiksi, ovat jo menossa lukioon tai vähintäänkin ovat jo yläasteella.



Poikkesimme myös ruusupuistossa. Siellä oli ihanan vehreää, vaikka paras kukinta taitaakin olla jo ohi.

-Nna