1528596.jpg

Olen viettänyt tämän päivän konellla istuen ja kirjoittaen ryhmätyötä. Alun perin hommani oli jutun kokoaminen ja tilastojen etsiminen siihen. Nyt olen tehnyt paljon muutakin. Sain hauskan mailin, missä kerrottiin, että siinä on melkein sen verran tekstiä kuin pitkin. Melkein osottautui puoleksi. Kun asiasta huomautin, sain osakseni itkuvinkua ja valitusta kiireestä. Toinen ei taas ymmärrä sitä, miksei tehtävää voi palauttaa viikkoa myöhässä. Ku ei me kumminkaan saada sitä valmiiksi..

Päiväni pelasti postilaatikosta löytnyt kortti. Sellainen, jota ei lainkaan osannut odottaa. Siitä tuli hyvä mieli. Kohta saan uusia perunoita ja savulohta. Illalla sitten tulee täydelliset naiset ja lätkää. Kyllä se päivä siitä vielä paranee.