Vietimme eilen meillä Ukkosen syntymäpäiviä ja syysjuhlia. Tälläiset tilaisuudet ovat hyvä hetkiä testata uusia reseptejä. Kuvat ovat hieman epämääräisiä, sillä ne on räpsäisty nopeasti kesken syömisen. :D Rapujuhlissa tapaamamme henkilön innoittamana halusimme kokeilla kurpitsan käyttöä ruoassa. Salaatti on tehty ulkomuistista. Siinä ollut kurpitsa keräsi kehuja erityisesti pikkelsistä traumoja saanneilta.
Uusi-seelantilainen salaatti
½ kg tuoreita vihreitä papuja
iso paketti pekonia
n. 1 kg pumpkin (oranssi kurpitsa)
300 g. fetaa
punasipuli
saksanpähkinöitä tai vastaavia
Kastike
1 bulgarian jogurtti
valkosipulia
suolaa
Keitä pavut suolaliemessä sopivan tuntuisiksi ja jäähdytä. Kuori kurpitsa ja poista pehmeä malto sisältä. Paloittele kurpitsat, pistä uunipellille ja ripottele päälle suolaa ja pippuria. Paahda 200 asteisessa uunissa 25 min tai niin kauan, kunnes kurpitsat ovat saaneet vähän väriä ja kuivahtaneet. Silppua sipuli ja sekoita kaikki aineet keskenään. Kurpitsa kannattaa lisätä vasta juuri ennen tarjoilua, jottei se lötkisty. Salaatin kastikkeeseen tulee purkki bulgarian jogurttia ja maun mukaan suolaa ja valkosipulia. Itse laitoin laiskana kaiken sauvasekoittimella sekaisin. Käytimme salaatissa cashew-pähkinöitä, koska saksanpähkinät ovat niin kalliita.
Salaatin seurana oli hapatettua sipulileipää. Ohjeen löysin kirjasta Keskiajan keittiön salaisuudet. Kirjoittajina on J. Blomgqvist ja A. Hakomaa. Suosittelen kirjan lainaamista / hankkimista jos keskiaika kiinnostaa. Aloitin leivän juuren tekemisen jo keskiviikkona, leivän itsessään leivoin lauantaina. Leipä keräsi kovasti kehuja, joten sitä tullaan syömään vielä myöhemminkin. Seurana oli tuorejuustoa, johon olin lisännyt yrttejä. Toisessa satsissa oli chiliä ja valkosipulia.
Minusta piirakat kuuluvat kesään/syksyyn. Kurpitsapiirakka oli muistutti melko paljon raakaa piparkakkutaikinaa mausteidensa puolesta. Tämä ei ollut niin hyvää, mitä se oli Anoppelassa ollut. Saattaa kyllä olla, että laitoin kurpitsasosetta liikaa, kun en mittonut sitä yhtään. En lähtisi tätä varten ostamaan kurpitsaa kaupasta, mutta jos kotoa löytyisi omasta takaa, niin sitten voisin ehkä tehdä toistekkin.
Toinen jälkkäri oli omenapiirakka. Siitä piti tulla sellainen apple pie mitä Mummo Ankka tekee. Omassani kuori ei halunut pysyä silleen kauniisti koholla, ja omenamössöä valui vähän päällekkin. Saatoin kaulia sen hieman liian ohueksi. Mutta tämä maistui todella hyvälle. Kuten ohjeessa kerrotaankin, omena muhii ihanasti taikinakuoren alla. Itse käytin hillo-marmeladisokeria, joka piti sisällön kivasti kasassa. Tätä piirakkaa tulen tekemään toistekkin.
Kävimme perjantaina katsomassa näytelmän, kuten joka syksy. Samalla reissulla sain Äidiltä ison pussillisen salaattia ja Rja-tädilitä omenoita, sekä tavallisia ja kirsikkatomaatteja. Emme eilen vielä tehneet niistä mitän, koska vieraita oli niin vähän ja ruokaa paljon. Mutta tänään puolet vieraista tulee meille takaisin, jolloin voisin tarjota salaattia yli jäänneen leivän kanssa.
Olen jumittunut supervauvan polvisukkiin. Näiden myötä päivän sukkaluku on 28. Huomenna aletaan korjaamaan sukkasatoa. Olen valmistautunut siihen kaivamalla sukkalangat esiin ja tekemällä suosikkeihin erillisen kansion niistä sukkamalleista, joita haluan sinä aikana kokeilla.
Yksi syksyn merkki lisää. Veliseni täyttää aivan kohta kahdeksantoista, ja häneltä tuli jo irc-galleriaan viestiä, että haluaa auton jo muutamaa päivää ennen inssiä. Pitää kuulema ennen korttia ehtiä paikkaamaan ruostuneet kohdat, laittamaan penkkiin uudet päälliset ja asentaa popit paikoilleen. Veli on kiireinen mies, mutta ystävällisesti lupasi, että on tavattavissa juhlapäivänä viereisessä kaupungissa. Varsinkin, jos haluan samalla reissulla viedä auton porukoille. :D
-Nna
sunnuntai, 31. elokuu 2008
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.