Tuntuu siltä, kuin lauantai aamusta olisi jo ikuisuus aikaa. Kävin hakemassa silloin auton ja vähän pyörimässä kapungilla. Mummo oli antanut jo hyvissä ajoin etukäteen synttärilahjaksi kirjekuoren, jolla kävin sitten ostamassa Emo reaktiivivärejä. Ostin nyt alkuun vain punaisen, sinisen ja keltaisen. Kaikki sellaista lämpimämpää sävyä. Sitten ostin myös niille tarkoitettua kiinnitysainetta ja painopastaa. Olen tykästynyt kovasti tuohon painopastaan, kun sillä voi painaa mille värille tahansa, eikä siitä näy läpi. Pigmentit siihen minulta löytyikin jo ennestään. Tuossa värjäysoppaassa kiellettiin ehdottomasti värjäämässä alumiinikattilassa, mutta ei kerrottu miksi. Ajattelin uhmata ohjetta ja kokeilla, kuinka käy. Ainakin oletan tuon kattilani olevan alumiininen.
Lauantaina puoliltapäivin lähdimme larppaamaan. Pelasin lääkeongelmaista sairaanhoitajaa Saara Veera Malmstenia, joka oli tullut potilaansa mukana Sipoosa sijaitsevaan huumeluolaan. Pelipaikka oli makea, sellainen purkutuomion saanut talo. Sille sai tehdä mitä tahansa sillä ehdolla, ettei seiniä kaadeta, eikä ikkunoita rikota. Palokunnan pitää pystyä harjoittelemaan siellä savusukellusta vielä meidän jälkeen. Oli ihanaa päästä kirjoittelemaan seinille, ja tehdä niihin reikiä koksukätköjen toivossa. Peli oli varsin viihdyttävä ja helppo, ainoan miinuksen se saa odottamisesta. Pelinjohtajan piti käydä jossain suomenruotsalaisjuhlissa, jossa sitten aikaa kului odotettua kauemmin. Erityisesti nautin hyvistä vastapelaajista.
Näin menomatkalla myös jotain äärettömän jännittävää. Autotiellä pomppi sammakko, ja harakka sen perässä. Halusin jäädä katsomaan sitä, joten pysäytin auton keskelle tietä. Tästä tuli hieman sanomista tuon miehen puolelta, mutta se oli mielenkiintoista. Ensin hyppäsi sammakko, ja sitten harakka perässä. Tätä jatkui koko matka tien yli. Luulen, että harakka vain leikki. Äkkiäkös se olisi napannut sammakon matkaan halutessan.
Nyt kun olen vähän tyhjentänyt päätäni, niin voin siirtyä varsinaisiin käsitöihin. Olen harrastanut tässä pitkin viikkoa värjäyskokeiluja. Nokkonen ei toiminut, mutta kahvi toi jännän kullankeltaisen sävyn. Olen myös kokeillut marketista saatavia Nitor-värejä, sitä Ribboota ajatellen.
Tässä on punaista nitoria. Huivi ja iso kerä ovat uudelleen värjäyksessä. Tummempi punainen on veikkaa ja punainen novitan Linneaa, joka on 100 % puuvillaa. Huivi on oikeasti tosi punainen, vaikka se tuossa kuvassa ei niin hyvin näykkään.
Nämä on myös värjätty Nitorilla, paitsi tuo iso keltainen kerä, joka on lillunut kahvissa.Vyyhdillä oleva lanka ja tuo vaaleampi kerä on linneaa. Tuo kämmekkään alku on veikkaa. Isoissa kerissä on minun mielestä villaa ja pellavaa sekaisin, ja nuo muut ovat olleet väriltään ihan puhtaan valkoisia. Molemmat kerityt ruskeat on pätkävärjätty. Tuohon linneaan ruskea ei tarttunut niin kivasti, Ribboon pätkä sai kauniin tummanruskean sävyn.
-Nna
sunnuntai, 11. toukokuu 2008
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.